Helena Leino-Kilpi, TY/TYKS: Moniammatillinen toiminta edellyttää moraalista rohkeutta
Moniammatillinen toiminta terveydenhuollossa tähtää terveyspalvelujen käyttäjän, potilaan, kokonaisvaltaisen hoidon parhaaseen mahdolliseen toteutumiseen. Sen perusajatuksena on, että potilaiden hoidon monipuolistuessa ja kyettäessä hoitamaan yhä moniongelmaisempia potilaita, tarvitaan erilaisten ammattilaisten ja järjestelmien yhteistyötä ja tietoperustaa. Terveydenhuollossa tätä yhteistyötä rajaavat vaikkapa ammattilaisten erilainen koulutus ja sen tuomat oikeudet ja velvollisuudet sekä terveydenhuoltoa säätelevä lainsäädäntö. Moniammatillinen toiminta edellyttää ainakin kahta asiaa. Ensinnäkin, jokaisen ammattiryhmän on tunnettava oman työnsä vastuualue, velvollisuudet ja rajat sekä toiseksi omattava riittävästi rohkeutta oman osaamisensa esilletuomiseen ja toisten osaamisen ymmärtämiseen. Moniammatillisissa työryhmissä on oltava moraalista rohkeutta puuttua yhdessä mahdollisiin eettisiin ongelmiin.
Moraalinen rohkeus on yksi ihmisen arvostetuimpia luonteenpiirteitä – ja se on viimevuosina herättänyt yhä kasvavaa kiinnostusta terveydenhuollon etiikan tutkijoiden keskuudessa (1). Moraalisella rohkeudella tarkoitetaan ammattilaisen kykyä puolustaa ammattieettisiä periaatteitaan ja arvojaan sekä toimia niiden mukaisesti huolimatta itselle aiheutuvista mahdollisista tai todellisista kielteisistä seurauksista. Se tarkoittaa vaikkapa rohkeutta puuttua työtoverin epäeettiseen toimintaan potilasta tai toisia ammattilaisia kohtaan. Asiaa on tarkasteltu erityisesti ns whistleblowing-toimintojen yhteydessä (2), jolloin ammattilainen ilmoittaa tulleensa tilanteeseen, jota hän ei ammattietiikkaansa vedoten voi enää hyväksyä. Keväällä 2019 maamme ikääntyneiden henkilöiden hoidon laatuongelmiin liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa oli tämänkaltaisia piirteitä – tosin kohteena eivät olleet toiset ammattilaiset, vaan ylipäätään koko järjestelmän ongelmat. Menestyksekkäässä moniammatillisessa toiminnassa moraalinen rohkeus on voimavara, joka varmistaa korkean ammattietiikan omaavien ammattilaisten yhteisesti takaaman potilaan kunnioituksen, parhaan mahdollisen tiedon käyttöönoton sekä toisten auttamisen kautta muodostuvan syvästi inhimillisen toimintaympäristön. Juuri tästä lähtökohdasta voidaan olettaa moniammatillisuuden koituvan kaikkein heikoimpienkin potilaiden parhaaksi.
1. Numminen O, Katajisto J, Leino-Kilpi. 2018. Development and validation of Nurses’ Moral Courage Scale (NMCS). Nursing Ethics 26(7-8), 2438-2455.
2. Pohjanoksa J, Stolt M, Suhonen R, Leino-Kilpi H. 2019. Wrongdoing and whistleblowing in health care. Journal of Advanced Nursing 75(7), 1504-1517