Ritva Kosklin, TYKS: Johtaminen perustuu vuorovaikutukseen

Kuluva kevät on ollut kaikkialla terveydenhuollossa koronaepidemian vuoksi poikkeuksellinen. Terveydenhuollon toiminta on ollut tiedotusvälineissä laajasti tarkastelun kohteena ja siihen on kohdistunut paljon erilaisia odotuksia ja vaatimuksia.  Luottamus suomalaiseen terveydenhuoltoon ja sairaaloiden toimintakykyyn on pysynyt vahvana. Perinteisesti terveydenhuollon organisaatioita on totuttu pitämään moniammatillisina asiantuntijaorganisaatioina, joissa on paljon korkeatasoista ihmisen terveyteen ja sairauteen liittyvää osaamista. Organisaatiossa asiantuntijat jakavat osaamistaan erilaisissa toimintayksiköissä, joiden toiminta vaatii erilaista toisiaan täydentävää tietoa. Tässä ympäristössä palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä pyritään kehittämään jatkuvasti monialaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla.  Vuorovaikutusprosessissa jaetaan tietoa, sovitaan tavoitteista ja vastuista sekä tehdään yhteisiä päätöksiä.  Potilas on edelleen tärkein asiakkaamme, vaikka vuorovaikutus erilaisten asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa on tullut vähitellen yhä tärkeämmäksi.

Terveydenhuollossa perinteinen asioiden johtaminen on merkinnyt yksisuuntaista viestintää ja tiedottamista. Ihmisten johtamiseen taas liittyy kuunteleminen, kannustaminen ja innostaminen.  Uudistusten myötä asiantuntijatyön johtamiseen on kohdistunut paljon erilaisia vaatimuksia ja odotuksia, joihin on pyritty vastaamaan johtamista kehittämällä.  Johtaminen onkin muuttunut vähitellen erillisestä ihmisten ja asioiden johtamisesta yhä enemmän vuorovaikutukseen perustuvaksi johtamiseksi, johon sisältyy sekä asioiden että ihmisten johtamista. Vuorovaikutukseen perustuvalle johtamiselle pyritään luomaan organisaatiossa selkeät rakenteet ja toimintatavat. Tarkoituksena on ihmisten aito kohtaaminen, halu rakentaa yhteistä tietoisuutta asioista ja kasvattaa kokonaisvaltaista ymmärrystä. Vuorovaikutukseen perustuva johtaminen tukee näin tiedolla johtamista ja osaamisen kehittämistä terveydenhuollossa. Se on myös varteenotettava johtamistapa tulevaisuuden terveydenhuollon monialaisten asiantuntijaryhmien muodostamien virtuaalisten verkostojen johtamisessa.

Erilaisilla asiantuntijoilla on tarve osallistua yhteiseen prosessiin ja antaa oma ainutlaatuinen työpanoksensa potilaan hoidon toteuttamiseen ja palvelujen kehittämiseen terveydenhuollossa. Vuorovaikutukseen perustuva työskentely johtaakin suurella todennäköisyydellä monipuolisempaan asioiden tarkasteluun ja pitkällä aikavälillä myös parempaan lopputulokseen. Johtamisen näkökulmasta on tärkeä tunnistaa vuorovaikutukseen perustuvan työskentelyn hyödyt ja pyrkiä luomaan monipuolisia mahdollisuuksia, joissa eri ammattiryhmät voivat kohdata toisiaan ja keskustella kaikkia koskettavista asioista.  Hyvin toimivassa terveydenhuollon organisaatiossa on valmiuksia nostaa esille uusia näkemyksiä ja keskustella vaikeistakin asioista. Johtamisen tehtävänä on monialaisten keskustelujen mahdollistaminen ja erilaisten näkemysten esille nostaminen. Tavoitteena on edistää yhteisen ymmärryksen syntymistä monimutkaisissa asioissa, joihin ei aina välttämättä löydy selkeitä vastauksia.

Hyvän johtamisen kriteereitä mietittäessä vuorovaikutukseen perustuva johtaminen nousee yhdeksi merkittäväksi keinoksi vastata tulevaisuudessa terveydenhuoltoon kohdistuvien uudenlaisten haasteiden asettamiin vaatimuksiin. Vuorovaikutukseen perustuva johtaminen jäsentää terveydenhuollossa eri tahoilla toimivien johtajien yhteistyötä uudella tavalla, mutta ei vähennä johtamistyöhön liittyvää vastuuta. Siihen sisältyy vuorovaikutusta tukevien uudenlaisten toimintakäytäntöjen, menetelmien ja välineiden suunnittelu ja koordinointi johtamistyössä. Vuorovaikutukseen perustuva johtaminen tukee eri asiantuntijoiden verkostomaista toimintatapaa, mutta haastaa myös heitä uudenlaisten käytäntöjen kehittämiseen asiakkaiden hoitoon ja palveluun liittyvissä kohtaamisissa, yhteistyön kehittämisessä ja oman asiantuntijuuden laajentamisessa.

Terveydenhuolto on ympäristönsä kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ympäristön muuttuessa terveydenhuollon tulisi pystyä vastaamaan ketterästi näihin muutoksiin myös johtamisen keinoin.  Kuluneen kevään aikana suomalainen terveydenhuolto on osoittanut kykynsä muuttaa nopeasti toimintaansa uudenlaisten haasteiden edessä. Muutokset ovat olleet mahdollisia pitkälti siitä syystä, että vuorovaikutukseen perustuva johtaminen on toiminut eri johtamistahojen ja asiantuntijoiden välillä. Hyvän vuorovaikutuksen pohjalta syntynyt yhteinen näkemys on pystytty muodostamaan nopeasti, jonka johdosta valmistautuminen koronaepidemiaan on ollut hallittua ja systemaattista. Kevään aikana on opittu ottamaan nopeasti käyttöön uusia digitaalisia menetelmiä sekä johtamisessa että erilaisten verkostojen työskentelyssä digitaalisia hoitopolkuja ja potilaiden etähoitoa unohtamatta. Voimme olla luottavaisia sen suhteen, että suomalainen terveydenhuolto on toimintakykyinen myös tulevaisuudessa.